Paras kahvimylly – näin valitset oikean
Daniel Haaf
Kirjoittaja
Viimeksi päivitetty: 22. tammikuuta 2026
Jauhinkivillä varustetut ja hitaasti käyvät kahvimyllyt ovat paras valinta.
Daniel Haaf
Kirjoittaja
Viimeksi päivitetty: 22. tammikuuta 2026
Jauhinkivillä varustetut ja hitaasti käyvät kahvimyllyt ovat paras valinta.
Nosta kahvinjuontisi uudelle tasolle todella hyvällä kahvimyllyllä. Jauhamalla pavut itse säilytät enemmän pavuissa olevista öljyistä peräisin olevia makuja – ja saat rikkaamman, täyteläisemmän kahvin, jossa on enemmän aromia.
Kahvimyllyjä on kahta päätyyppiä: terillä tai jauhinkivillä varustetut. Tässä oppaassa autamme sinua valitsemaan oikeanlaisen myllyn, jotta saat paremman kahvinautinnon riippumatta siitä, millaisesta kahvista pidät
Jauhamalla kahvipavut itse juuri ennen valmistusta saat voimakkaamman ja rikkaamman maun kuin valmiiksi jauhetusta kahvista. Tämä johtuu siitä, että pavun sisältämät aromiöljyt säilyvät paremmin, kun jauhatus tapahtuu vasta juuri ennen keittämistä.
Lisäksi voit itse valita jauhatuskarkeuden ja joissakin tapauksissa myös sen, kuinka nopeasti mylly jauhaa. Kun hallitset koko prosessin, saat enemmän kontrollia lopputuloksesta.
Kahvimyllyjä on kahta päätyyppiä. Edullisemmat ja yksinkertaisemmat mallit käyttävät pyöriviä teriä, kun taas paremmat myllyt on varustettu joko litteillä tai kartiomaisilla jauhinkivillä.
Jauhinkivien etuna on tasaisempi ja paremmin hallittu jauhatus, mikä parantaa kahvin makua.
Kartiomaiset jauhinkivet ovat hieman parempia kuin litteät. Ne tuottavat usein vielä tasaisemman jauhatuksen lopputuloksen, ja valmiiksi jauhettu kahvi säilyttää makunsa aavistuksen pidempään.
Jauhinkivet valmistetaan yleensä keramiikasta tai teräksestä. Keraamiset jauhinkivet kestävät usein pidempään kulumatta, mutta materiaali on herkempi ja voi rikkoutua helpommin, jos myllyyn pääsee vierasesineitä. Keramiikka johtaa myös lämpöä huonommin kuin teräs.
Jos olet ostamassa ensimmäistä kahvimyllyäsi eikä sinulla ole erityisiä mieltymyksiä, molemmat materiaalit ovat hyviä ja toimivia vaihtoehtoja.
Hyvä nyrkkisääntö on etsiä kahvimyllyjä, joiden hinta on noin sata euroa tai enemmän. Yksi tutustumisen arvoinen vaihtoehto hieman alle tämän hintatason on Wilfa WSCG2 , joka on hyvä lähtökohta aloittelijoille, jotka haluavat laadukkaan myllyn kohtuulliseen hintaan. Wilfa on tunnettu pohjoismainen kodinkonevalmistaja, ja Wilfa-myllyt ovat suosittuja erityisesti suodatinkahvin ystävien keskuudessa.
Hitaasti käyvät kahvimyllyt tuottavat vähemmän lämpöä, joka voi vaikuttaa kahvin makuun. Ne ovat usein myös hiljaisempia, varustettu vahvemmalla moottorilla ja kestävät suurempia määriä papuja.
Tällaiset myllyt ovat yleensä kalliimpia, eikä jauhatusnopeus ole tavalliselle käyttäjälle ratkaisevin tekijä. Jos sinulla kuitenkin on mahdollisuus hankkia hitaasti toimiva mylly, se on useimmiten parempi valinta.
On tärkeää, että kahvimylly pystyy jauhamaan pavut juuri oikean kokoisiksi. Tarkista ennen ostoa, että mylly soveltuu käyttämällesi kahvimenetelmälle – oli kyseessä sitten espresso tai suodatinkahvi.
Hyvä mylly tarjoaa myös riittävästi väliasetuksia hienosäätöä varten. Kuten aiemmin mainittiin, jauhinkivet ovat parempia kuin pyörivät terät, sillä ne tuottavat tasaisemman jauhatusjäljen.
Manuaaliset kahvimyllyt ovat monien mielestä ulkonäöllisesti tyylikkäämpiä kuin sähköiset, mutta ne eivät ole kaikkein käytännöllisimpiä päivittäisessä käytössä.
Jos jauhat kahvia säännöllisesti, tehokas ja tarkka sähköinen mylly tekee arjesta huomattavasti helpompaa. Manuaalinen mylly on kätevä vaihtoehto esimerkiksi matkalla, kun haluat tuoretta kahvia etkä halua kuljettaa sähköistä myllyä mukanasi.
Milloin viimeksi punnitsit kahvin määrän kahvinkeitintä varten? Entä milloin pohdit, kuinka karkeaksi kahvi tulisi jauhaa?
Moni käyttää valmiiksi jauhettua kahvia ja mittaa sen summittaisesti kahvilusikalla keitintä täyttäessään. Paljon on kuitenkin voitettavissa, kun jauhat pavut itse ja säädät jauhatuskarkeuden oikein.
Hyvä lähtökohta tavalliselle suodatinkahville on noin 60 grammaa kahvia litraa vettä kohden. Yksi perinteinen kahvimitta sisältää yleensä noin 6 grammaa kahvia, mikä vastaa yhtä desilitraa vettä.
Kahvin jauhatuksen karkeus kannattaa säätää sekä kahvinkeittimen tyypin että veden pH-arvon mukaan. Pehmeä vesi vaatii hieman karkeampaa jauhatusastetta, kun taas kova vesi toimii paremmin hienommin jauhetulla kahvilla.
Jos haluat enemmän makua kahviin, on yleensä parempi valita voimakkaamman makuinen kahvilajike kuin lisätä keittimeen suurempi määrä kahvijauhetta.

Jos aiot jauhaa papuja vain suodatinkahvia varten, suosittelemme kahvinkeitintä, jossa on sisäänrakennettu mylly. Se nopeuttaa prosessia ja voit silti säätää jauhatuskarkeuden.
On tärkeää muistaa, että mukavuudesta luovut samalla kontrollista ja laadusta. Jos mylly hajoaa, joudut vaihtamaan koko keittimen, etkä voi valita juuri sitä myllyä, joka vastaa tarpeitasi.
Mitä kannattaa huomioida kahvinkeittimen valinnassa:
Artikkelissamme Paras kahvinkeitin – näin valitset oikean voit lukea lisää siitä, miten valita paras kahvinkeitin.