Millainen telttailija olet? Näin valitset juuri omiin retkiisi sopivan teltan

Kun lähdet hankkimaan telttaa, kannattaa miettiä, millaisissa oloissa ja kuinka usein sitä käyttää ja kuinka monelle yöpyjälle teltta pitää mitoittaa. Satunnainen telttailu hoituu pienemmälläkin budjetilla, mutta vähänkin vaativammissa oloissa teltan laadulla on iso merkitys turvallisuuden ja mukavuuden kannalta.

Teltan koko täytyy mitoittaa majoittujien määrän mukaan. Siinä kannattaa kuitenkin olla realisti: yleensä kaksi henkeä nukkuu mukavammin kolmen kuin kahden hengen teltassa. Usein telttaa valitessaan joutuukin puntaroimaan, kumpaa arvostaa enemmän: lisätilaa vai kevyitä kantamuksia?

Mitä ankarammissa oloissa on tarkoitus yöpyä, sitä suuremmat vaatimukset on teltallekin. Telttojen hintahaitari ulottuu muutamista kympeistä yli kahteen tuhanteen euroon.

Hintaoppaan sivuilla on yli 860 erilaista telttaa, joiden ominaisuuksia ja hintoja voit vertailla täällä.

1) Festarikävijä

Jos aikomuksesi on telttailla pari kertaa kesässä festarialueen tuntumassa, ei telttaan kannata sijoittaa muutamaa kymppiä enempää. Niin sanotuissa markettitelttoihin ei ole tuhlattu kestäviä materiaaleja tai erityisominaisuuksia, mutta hyvällä säällä ja sopivassa mielentilassa niissä nukkuu kyllä yön tai pari – sikäli kuin nukkumiseen on aikaa. Jos teltta menee rikki, sen voi tarvittaessa jättää festarialueen lajittelupisteeseen.

Hyvä ominaisuus tällaisessa teltassa on helppo koottavuus. On jopa olemassa ns. pop up -malleja, jotka suorastaan ponnahtavat pystyyn. Sateen sattuessa on tietysti miellyttävää, jos kattomateriaali pitää kosteuden ulkopuolella. Tai sitten teltan päälle voi levittää vanhan kunnon muovin tai pressun.

2) Takapihan telttailija

Melko kevyellä varustuksella pärjää myös, jos on tarkoitus telttailla satunnaisesti oman mökin pihalla esimerkiksi silloin, kun kaikille ei riitä nukkumapaikkoja sisällä tai jos halutaan vain tunnelmoida kesäyössä.

Tällöin voi ottaa sään huomioon, eikä telttaan tarvita erityisiä ominaisuuksia. Teltan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, monelleko hengelle sitä tarvitaan. Koska telttaa ei tarvitse kantaa pitkiä matkoja, sen painolla ei ole erityisesti väliä. Sateen pitävyys on plussaa, mutta omalla takapihalla voi sään muuttuessa myös virittää teltan päälle lisämuovin tai painua sisätiloihin.

Silloin tällöin telttaileva saa kelpo teltan 100–300 eurolla.

3) Kansallispuistoretkeilijä

Jos harrastaa retkeilyä ja liikkuu esimerkiksi kansallispuistossa patikoiden tai pyöräillen, teltan ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää jo melko paljon huomiota. Monenko hengen telttaa tarvitaan? Arvostaako käyttäjä eniten keveyttä, säänkestävyyttä vai helppoa pystytystä? Malleissa on nimittäin paljon valinnanvaraa, kun hinta lähtee satasista – ylärajaa ei sitten olekaan.

Monissa teltoissa on erillinen eteistila eli absidi, johon saa kätevästi rinkan ja muut varusteet sateelta suojaan ja jossa voi esimerkiksi ruokailla. Tunneliteltassa se on yleensä suurempi kuin kupolimallisissa. Tunneliteltta on usein myös kevyempi kantaa ja se kestää laadusta ja materiaaleista riippuen hyvin sekä tuulta että sadetta. Teltoissa on usein erikseen ulko- ja sisäteltta, jolloin uloin kangas pitää hyvin sadetta ja sisäkangas säilyy kuivana.

Jos pitää enemmän korkeasta mallista, perinteisemmältä näyttävä kupoliteltta voi olla hyvä ratkaisu. Keltainen kupoliteltta lienee yleisin telttamuisto ainakin 1960- ja 1970-luvulla syntyneille. Kupoliteltan etu on sen korkeampi tilavuus, ja siinä on esimerkiksi helpompi pukeutua.

Teltan mallia valittaessa kannattaa miettiä myös sen pystyttämistä. Itsestään seisovan kupoliteltan saa helpommin pystyyn vaikka karulle kalliolle, ja siksi melojat usein suosivat sitä. Tunneliteltta  sitä vastoin pitää aina kiinnittää naruilla maahan, joten se vaatii pehmeämpää maastoa.

Telttojen laatuerot liittyvät yleensä materiaaleihin: onko kangas polyesteriä vai kalliimpaa nylonia? Telttakankaan vesipilariarvo kertoo, miten hyvin se pitää vettä: 1500 on ok, mutta 3000–5000 kertoo jo todella hyvästä vedenpitävyydestä.

Merkitystä on myös sillä, ovatko kepit alumiinia vai hiilikuitua. Keveys ja kestävyys maksavat. Pienet yksityiskohdat nostavat usein hintaa, sillä vetoketjujen ja narujen laatu sekä koko teltan mietityt yksityiskohdat maksavat.

Laadukkaan vaellusteltan saa 600–1000 eurolla. Hyvin huollettu ja laadukas teltta kestää hyvinkin 10 vuotta, ja sen jälleenmyyntiarvo pysyy hyvänä. Laatubrändeillä on myös saatavilla varaosia, jos niille tulee tarvetta. 

4) Leirintäalueen perhematkaaja

Jos telttaa ei tarvitse kantaa, auton kyydissä kulkee isompikin perheteltta. Silloin ei tarvitse tinkiä mukavuudesta. Tilaa tarvitaankin, jos perheen on tarkoitus yöpyä pidempään samassa paikassa.  Perheteltoissa on usein erillinen sisä- ja ulkoteltta sekä erillisiä looseja, kuin huoneita.

Jos porukkaa on paljon, kannattaa hankkia useampikin teltta ja niiden lisäksi pingottaa puiden väliin tarppi eli laavukangas, jonka alla voi säilyttää tavaroita, ruokailla tai vaikka yöpyä hyvällä säällä.

Perheteltan saa halvimmillaan 200 eurolla, mutta hyvin varusteltu ja laadukas teltta voi maksaa helposti 1500 euroa.

5) Erämaiden vaeltaja

Vaativissa oloissa tarvitaan parhaita mahdollisia varusteita. Joka kelillä ja ympäri vuoden telttaileva eräretkeilijä valitsee yleensä mahdollisimman kevyen ja säänkestävän teltan, jonka saa pystyyn kaikkina vuodenaikoina niin tunturin laelle kuin sateiselle erämaa-alueelle. Kylmyydeltä ja sateelta suojautuminen vaatii hyviä materiaaleja ja kestäviä rakenteita.

Riittävän suuri absidi (tai jopa useampi erillinen eteistila) auttaa pitämään tavarat kuivina. Eteisessä voi myös riisua märät vaatteet ennen kuin pujahtaa itse teltan sisään.

Jos teltan kaarikäytäviin mahtuu kahdet kepit vierekkäin, se lisää teltan tuulenkestävyyttä. Erityiset lumihelmat auttavat suojaamaan teltan talvella lumella, jolloin lumi toimii eristeenä. Joihinkin talvikäyttöön sopiviin telttoihin on mahdollista asentaa jopa pieni kamiina, mutta tämä on harvinaista.

Miten paljon teltta voi painaa, riippuu tietysti millä retkeilijä liikkuu. Jos talviretkellä on mukana ahkio, varusteilla voi olla enemmän painoa. Hinnoille ei ole ylärajaa, mutta talvikäyttöön soveltuvien telttojen hinta alkaa usein 1000 eurosta.

6) Riippumaton valtias

Majoittumiseen ei aina tarvita telttaa. Missä tahansa riippumatossa voi nukkua, ja sen käyttöä lisäävät tärkeät lisävarusteet: hyttyssuoja ja tarppi eli laavukangas, joka toimii sadesuojana. Riippumatot maksavat 40–100 euroa, ja lisäksi tarvitaan vain kaksi puuta, johon maton saa kiinnitettyä.

Vertaile täällä erilaisia riippumattoja.

Asiantuntijat: Retkeilyvastaava Juhani Lehto ja tapahtumasuunnittelija Petteri Tiainen Suomen Ladusta.