Näin robotti-imuri toimii – millaiseen kotiin se sopii?

Yhä useampi päätyy valitsemaan robotti-imurin, joka imuroi ja jopa moppaa lattiat. Mitä robottipölynimurin valinnassa kannattaa ottaa huomioon?

Ensimmäisiä robottipölynimureita alkoi näkyä markkinoilla jo toistakymmentä vuotta sitten. Tuotekehitys on ollut nopeaa, ja imurien ominaisuudet paranevat jatkuvasti. Malleja on jo olemassa tuhansittain, Suomenkin markkinoilla jo satoja, ja lisää tulee jatkuvasti. Hintahaitari on noin 200–1 500 euroa.

Vuoden 2021 marraskuussa robottipölynimurien myynti ylitti Suomessa ensimmäistä kertaa perinteisten vedettävien imuroiden ja varsi-imuroiden ostot euromääräisesti. Yleinen trendi on, että kun perinteinen perässä vedettävä imuri hajoaa, sen tilalle ostetaan varsi-imuri ja usein rinnalle myös robotti. Niiden yhdistelmä on monessa kodissa toimiva ja kätevä.

Robottipölynimurin automatiikka perustuu sumeaan logiikkaan: imuri törmää esteisiin ja vaihtaa suuntaa, jolloin se tulee pikkuhiljaa imuroineeksi kaiken vapaan tilan. Kehittyneemmät imurit navigoivat laserin ja osa myös kameran avulla, jolloin imuri tunnistaa edessä olevat kohteet ja väistää niitä. Navigoiva robotti-imuri siivoaa ensin huoneen reunat ja sitten järjestelmällisesti tilan keskiosat.

Mistä tietää, millainen imuri kannattaa valita? Sopiiko robottipölynimuri juuri minun kotiini ja siivoustarpeisiini? Gigantin myyntipäällikkö Tuomas Ollila neuvoo, mitä valinnassa kannattaa pohtia.

1.  Kauanko akku kestää? Lataako imuri automaattisesti?

Kaikki robotti-imurit selviävät yleensä yhdellä latauksella peruskaksion imuroinnista. Jos asunnolla on kokoa yli 100 neliötä, kannattaa tarkistaa akun kesto: riittääkö se koko asunnon imurointiin? Ja jos ei riitä, osaako imuri ladata itsensä?

Yleensä robotti-imuri palaa latausasemaan, jos sen akku tyhjenee. Tällainen automaattinen itsetelakointi on ominaisuutena kehittyneemmissä imurimalleissa. Fiksuimmat robotti-imurit lataavat akkunsa ja jatkavat siivousta siitä, mihin se jäi.

Myös pölysäiliön koko vaikuttaa siihen, miten suuren alan robotti pystyy kerralla puhdistamaan. Säiliön koko on yleensä 2,5–5 dl. Kehittyneemmät mallit osaavat myös säiliön täyttyessä palata lataustelakkaan, jonka imuri imaisee säiliön tyhjäksi – ja robotti-imuri voi taas jatkaa työtään.

2. Voiko robotti-imurin ajastaa? Entä etäohjaus?

On mukavinta käyttää robottipölynimuria silloin, kun itse on poissa kotoa. Monet robotti-imurit voi ajastaa aloittamaan siivouksen itselle parhaiten sopivaan aikaan.

Osaa robotti-imureista voi ohjata myös etäohjauksella: omalla puhelimella tai tabletilla voi käynnistää siivouksen ja tarkistaa, että se on tullut valmiiksi siihen mennessä, kun itse saapuu kotiin.

3.  Kynnykset ja matot – miten robotti-imuri selviää niistä?

Parhaiten robottipölynimuri liikkuu tasaisella ja esteettömällä lattialla. Kotona kuitenkin on aina kynnyksiä ja huonekaluja. Miten robotti-imuri tunnistaa ne?

Alle kahden sentin korkuiset kynnykset eivät ole ongelma robotti-imurille. Korkeammat kynnykset saattavat pysäyttää imurin, jolloin siivoaminen pysähtyy siihen. Myös hyvin pitkät maton hapsut tai paksut nukkamatot voivat olla haastavia.

Kehittyneemmät imurimallit tunnistavat, milloin ne nousevat maton päälle ja lisäävät tällöin imutehoa. Tällainen porrasanturitoiminto helpottaa imurin käyttöä koko kodissa. Katso suosituimmat porrasanturitoiminnolla varustetut robottipölynimurit.

Imurille voi myös asettaa rajat, joiden yli se ei mene. Esimerkiksi tietyn huoneen tai sen osan voi rajata pois käyttöalueesta niin sanotuilla virtuaaliseinillä tai -rajoilla, jotka piirretään kännykkäsovelluksessa.

4. Moppaaminen on imuroinnin jatke

Osa robottipölynimureista pystyy myös pyyhkimään lattian kostealla. Yksinkertaisimmillaan moppaustoiminto on imurin perässä kulkeva kostea liina, joka kerää imuroinnin jäljiltä pinnalle jäävän pintapölyn. Kehittyneemmissä robotti-imureissa on pyörivät telat, jotka myös jynssäävät lattiaa. Telakka-asemassa telat puhdistetaan ja kuivataan, jos tämä kuuluu imurimallin ominaisuuksiin.